Kemihaara Manto-ojan kämppä Eräkärryreissu

 

 

Lähdimme Hämeenlinnasta kohti Kemihaaraa. Autoon pakattiin normaalin retkivarustuksen lisäksi kaksi Eräkärryä. Toinen uusi kevytversio ja toinen sähköavustusta hyödyntävä. Sähkökärryä varten oli autossa toinen akku. Matka jatkui kohtia Nilsiää missä vietimme yön lakanoiden välissä. Aamulla starttasimme kohti Kemihaaraa. Matkalla kertailimme mitä varusteita puuttuu ja Kajaanin Prismasta kävimme tekemässä viimehetken ostokset.

Kärryt lähtövalmiina. sähköeräkärryä ei voi erottaa tavallisesta kuin pyörän navasta ja kaasuvivusta.

Illansuussa lähestyimme Kemihaaran lähelle. Poikkesimme Suttikämpälle. Ilta alkoi hämärtymään ja vettäkin taisi olla hieman ilmassa joten päätimme jäädä kämpälle yöksi.  Asiaa auttoi sekin että kämpällä oli käyty päivällä ja se oli mukavan lämmin. Kämppä on niin pieni että että levitimme makuualustat lattialle. hyvin nukutun yön jälkeen  nautimme puuropohjaisen aamupalan. En ole tottunut käyttämään kaasutrangiaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Teemme yleensä aamupalat nuotiolla tai risukeittimellä. Kaasukeitin oli mukana siksi että oletimme la-su yönä olevan melkoiset sateet ja Manto-ojan kämppä on aika pieni ja porukkaa oli tulossa noin 15 henkilöä.

Aamupalan jälkeen lähdimme kohti Kemihaaraa. Normaalisti pakkasimme rinkat kotona mutta nyt tilan säästämiseksi tavarat oli pakattu kasseihin. Toinen kärry ja rinkat olivat alimmaisina. Rinkkojen ja kärryjen pakkaamiseen meni tunnin verran aikaa. Pääsimme taipaleelle noin 12.30.

Ruotsalaiset ovat tainneet tuoda jo kalustoa valmiiksi rajan lähelle. Ei ehkä ihan uusinta kalustoa mutta toimivaa.

Alkumatkasta taival taittui nopeasti mutta parin kilometrin jälkeen alkoi hiki pukkaamaan pintaa. Ulkolämpötila oli +22 ja olimme varustautuneet noin +5 asteen keliin. Nopeasti piti vähentää vaatteita ja loppumatkan taivalsimme verkkopaidoissa. Merinoalusasu ei todellakaan ole viileä aurinkoisella kelillä. Varsinkaan kun tuulta ei juurikaan ollut. Emme olleet käyneet  Kemihaarassa Pariin vuoteen ja etukäteen vähän jännitin missä kunnossa pitkokset ovat. Edellisellä kerralla ne olivat aika huonossa kunnossa. Yllätys oli melkoinen kun näin ritiläpolun joka meni ensimmäisen suon yli. Samaa pitkosta oli tehty eri pätkinä noin 5 km matkalle. Tuollaista väylällä oli ilo taivaltaa.

Hienoa että Metsähallitus panostaa näin hienoihin reitteihin Eräkärryille. Reittiä ei ole merkitty mutta mönkijäura vie suoraan kämpälle. Matkaa Kemihaarasta on n 10 km. Alkumatka on soista mutta pitkokset helpottavat kulkua ja loppuosa matkasta on mäntyvaltaista metsää.

Matkalla pidimme muutaman mehutauon. Saavuimme Manto-ojan kämpälle illan suussa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                                                                  

  Pystytimme kodan noin 50 metriä kämpän taakse. Maasto on siellä kuivempaa ja tasaista. Yö sujui rauhallisesti. Aamupalaa teimme Manto-ojan kämpässä. Osa talkooväestä oli aloittanut työt jo aikaisin aamulla. Katolla oltiin tiivistämässä savupiipun pellin välissä ollutta pientä vuotoa. Linnut ovat vieneet jonkin verran pellava rivettä pesätarvikkeiksi. Tein puisen lastan millä tilkkiminen sujui paremmin ja kämppä tuli vähän tiiviimmäksi.

Lauantaina illalla oli sitten talkoojuhlaa. Jokainen toi iltapöytään jotain sopivaa tarjottavaa ja Metsähallitus toi makkaraa nuotiolla paistettavaksi. Ilta kului mukavasti nuotiolla turisten. Sunnuntaiaamuna suurin osa alkoi tekemään lähtö mutta me jäimme vielä yhdeksi yöksi kun oli vähän flunssainen olo. Päivän aikana tutustuimme ympäristöön ja poikkesimme Mantoselän kämpällä katsomassa minkälainen se on. Kämppien väliä ei ole kuin kilometrin verran. Mantoselän kämpällä on varaus- ja avoin puoli. Kämppä on siistissä kunnossa mutta kuulimme että katto vuotaa yhdestä kohdasta.  Se pitäisi korjata pikaisesti mutta Metsähallituksen rahat ovat vähissä.

Maanantai aamuna heräilimme kaikessa rauhassa ja teimme aamupalaa. Aamupala oli puupohjainen lisäksi leipää ja teetä. Aamupalan jälkeen purimme kodan ja pakkasimme kärryt. Edellisenä iltana oli 3 miehen seurue tullut kämpällä ja he kyselivät eräkärryistä ja siinä vierähtikin sitten puolisen tuntia.

Matka takaisin Kemihaaraan kesti noin neljä tuntia. Olo ei ollut vielä paras mahdollinen ja etenimme verkkaisesti ja pidimme riittävästi taukoja. Kemihaarasta lähdimme kohti Savukoskea mistä olimme varanneet huoneen Samperin Savotasta. Hotelli oli mukava ja meidän lisäksemme oli yksi aariskunta Walesista. Heillä oli tarkoitus ajella Pohjois-Suomessa ja norjassa noin 2500 km Maastopyörillä. He olivat hyvin kokeneita mutta tavoite vaikutti meistä aika kovalta. Jatkoimme Savukoskelta kohti Oulangan kansallispuistoa