Lähdimme Hämeenlinnasta kohti Kemihaaraa. Autoon pakattiin
normaalin retkivarustuksen lisäksi kaksi Eräkärryä. Toinen uusi kevytversio ja
toinen sähköavustusta hyödyntävä. Sähkökärryä varten oli autossa toinen akku.
Matka jatkui kohtia Nilsiää missä vietimme yön lakanoiden välissä. Aamulla starttasimme
kohti Kemihaaraa. Matkalla kertailimme mitä varusteita puuttuu ja Kajaanin
Prismasta kävimme tekemässä viimehetken ostokset.
Kärryt lähtövalmiina. sähköeräkärryä ei voi erottaa
tavallisesta kuin pyörän navasta ja kaasuvivusta.
Illansuussa lähestyimme Kemihaaran lähelle. Poikkesimme Suttikämpälle.
Ilta alkoi hämärtymään ja vettäkin taisi olla hieman ilmassa joten päätimme
jäädä kämpälle yöksi. Asiaa auttoi sekin
että kämpällä oli käyty päivällä ja se oli mukavan lämmin. Kämppä on niin pieni
että että levitimme makuualustat lattialle. hyvin nukutun yön jälkeen nautimme puuropohjaisen aamupalan. En ole
tottunut käyttämään kaasutrangiaa.
Aamupalan jälkeen lähdimme kohti Kemihaaraa. Normaalisti
pakkasimme rinkat kotona mutta nyt tilan säästämiseksi tavarat oli pakattu
kasseihin. Toinen kärry ja rinkat olivat alimmaisina. Rinkkojen ja kärryjen
pakkaamiseen meni tunnin verran aikaa. Pääsimme taipaleelle noin 12.30.
Alkumatkasta taival taittui nopeasti mutta parin kilometrin
jälkeen alkoi hiki pukkaamaan pintaa. Ulkolämpötila oli +22 ja olimme
varustautuneet noin +5 asteen keliin. Nopeasti piti vähentää vaatteita ja
loppumatkan taivalsimme verkkopaidoissa. Merinoalusasu ei todellakaan ole viileä
aurinkoisella kelillä. Varsinkaan kun tuulta ei juurikaan ollut. Emme olleet
käyneet Kemihaarassa Pariin vuoteen ja
etukäteen vähän jännitin missä kunnossa pitkokset ovat. Edellisellä kerralla ne
olivat aika huonossa kunnossa. Yllätys oli melkoinen kun näin ritiläpolun joka
meni ensimmäisen suon yli. Samaa pitkosta oli tehty eri pätkinä noin 5 km
matkalle. Tuollaista väylällä oli ilo taivaltaa.
Hienoa että Metsähallitus panostaa näin hienoihin reitteihin
Eräkärryille. Reittiä ei ole merkitty mutta mönkijäura vie suoraan kämpälle.
Matkaa Kemihaarasta on n 10 km. Alkumatka on soista mutta pitkokset helpottavat
kulkua ja loppuosa matkasta on mäntyvaltaista metsää.
Pystytimme kodan noin 50 metriä kämpän taakse. Maasto on siellä kuivempaa ja tasaista. Yö sujui rauhallisesti. Aamupalaa teimme Manto-ojan kämpässä. Osa talkooväestä oli aloittanut työt jo aikaisin aamulla. Katolla oltiin tiivistämässä savupiipun pellin välissä ollutta pientä vuotoa. Linnut ovat vieneet jonkin verran pellava rivettä pesätarvikkeiksi. Tein puisen lastan millä tilkkiminen sujui paremmin ja kämppä tuli vähän tiiviimmäksi.
Lauantaina illalla oli sitten talkoojuhlaa. Jokainen toi
iltapöytään jotain sopivaa tarjottavaa ja Metsähallitus toi makkaraa nuotiolla
paistettavaksi. Ilta kului mukavasti nuotiolla turisten. Sunnuntaiaamuna suurin
osa alkoi tekemään lähtö mutta me jäimme vielä yhdeksi yöksi kun oli vähän
flunssainen olo. Päivän aikana tutustuimme ympäristöön ja poikkesimme
Mantoselän kämpällä katsomassa minkälainen se on. Kämppien väliä ei ole kuin
kilometrin verran. Mantoselän kämpällä on varaus- ja avoin puoli. Kämppä on
siistissä kunnossa mutta kuulimme että katto vuotaa yhdestä kohdasta. Se pitäisi korjata pikaisesti mutta
Metsähallituksen rahat ovat vähissä.
Maanantai aamuna heräilimme kaikessa rauhassa ja teimme
aamupalaa. Aamupala oli puupohjainen lisäksi leipää ja teetä. Aamupalan jälkeen
purimme kodan ja pakkasimme kärryt. Edellisenä iltana oli 3 miehen seurue
tullut kämpällä ja he kyselivät eräkärryistä ja siinä vierähtikin sitten
puolisen tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti